Neulojankin lapsilla on sukat

Syys- ja talvivaateinventaariota tehdessämme totesin erityisesti esikoisen villasukkatilanteen huolestuttavan huonoksi - vain yhdet sukat olivat edes osapuilleen oikean kokoiset, muissa kantapää oli siirtynyt johonkin kohtaan jalkapohjaa. Siispä varastoista vihreää Maijaa puikoille:

Perussukat
Lanka: Gjestal Maija, pikkuisen päälle 50 g + kuvioihin vähän Gjestalin Maijaa (sininen) ja Novitan Woolia (muut värit)
Puikot: 3,0 mm
Koko: n. 29-30

Pysyäkseni tavoitteessani koristella lasten sukat ja lapaset kyselin mieluista kuva-aihetta. Toiseen sukkaan poika halusi ison tähden ja toiseen pienen tähden ja lentokoneen:

Iso tähti ja lentokone napattu netistä, pienen tähden hahmottelin itse

Vauhtiin päästyäni tein pienemmällekin naperolle uudet syyssukat:

Perussukat
Lanka: Gjestal Maija, n. 45 g + kuvioihin vähän Novitan Woolia
Puikot: 3,0 mm
Koko: n. 25-26

Näihin silmukoin kärpässienikuviot:

Kuviot Liisa Teirisalon kirjasta "Neuleita ihan pienille" (s. 78)

Olen muuten huomannut, että vaikka esimerkiksi kauppajonossa lasten on aika turha minulta kinuta ylimääräisiä herkkusia jos ei ole herkkupäivä, niin käsityöasioissa annan heidän pyörittää itseäni melkoisesti. Ai slipari raitalangasta? No totta kai. Kärpässienisukat? Ilman muuta. Inkkariasu naamiaisiin? Kyllä äiti ompelee, vaikka yötä myöten. Ehkäpä meillä kaikilla on heikko kohtamme... ;-)

______

Kiitos kommenteista edelliseen postaukseen. Olen itsekin vähitellen alkanut lämmetä liiville, varsinkin pojan päällä ollessaan se on varsin mukavan näköinen. Ostin jo seuraavat raitalangatkin, tarkoituksenani on tehdä tyttärelle liivitunika Regian Kaffe Fassett-langoista. Todennäköisesti teen siitä sen verran ison, että se varmasti menee vielä vuoden päästä talvellakin, joten välttämättä en tartu projektiin ihan lähitulevaisuudessa.

Puikolla/puikoille on muutenkin tungosta: Anjalinista ostamani Lanettit ovat jo muotoutumassa palmikkosormikkaiksi, ja aikeenani on piakkoin (tänään jo?) aloittaa pitkästä aikaa neuletakki ihan itselleni. Löysin nimittäin mallin, joka sopii näihin alati vaihtelevaisiin muotoihini (liki kuusi viimeistä vuottahan tässä on kulunut joko raskaana ja/tai imettäen, joten koko ja kilot ovat sahanneet reipasta tahtia edestakaisin). Langaksi olen valinnut jo muutaman vuoden varastoissani muhineen tummansinisen Rowanin Magpie Aranin.