Vauvan raitahaalari
Malli: oma, neuloessa syntynyt (mittoja kuitenkin kirjasta Hetemäki - Hiljama: Tyylikäs taapero)
Lanka: Schachenmayr Nomotta Bambino Ull, n. 180 g
Puikot: 3,0 mm + 2,5 mm (jousteet ja nappilistan i-cordit)
Koko: n. 60 cm
Vauvan raitahaalari valmistui sopivasti juhlistamaan laskettua päivää. (Kuuleeko masukki? -Nyt voisi vaikka syntyä!) Siitä tuli oikeastaan aika kiva ja pääsin kokeilemaan paria uutta tekniikkaakin neuloessani.
Haalarin lahkeet ja hihat on neulottu tasona, joten lahkeissa jäi sisäsaumat ommeltaviksi, samoin hihoissa alasaumat. Haarassa yhdistin lahkeet ja neuloin vartalo-osaa kainaloihin saakka. Kainaloissa yhdistin vartalo-osan ja hihat samalle puikoille ja jatkoin kaarrokeosaa yhtenä kappaleena. Alunperin tarkoituksenani oli tehdä ihan tavallinen raglan-kaarroke, mutta koska en sen tarkemmin ollut silmukoita laskeskellut tai asiaa suunnitellut, totesin jossain vaiheessa, että hihasilmukoita on hämmentävän paljon verrattuna vartalo-osan silmukoihin. Niinpä muutin suunnitelmia lennosta ja käänsin kavennuskulmaa, jolloin vartalo-osan silmukoiden määrä pysyi vakiona ja kulutin kavennuksilla pois vain hihojen silmukoita. Kun silmukat hihaosistakin olivat loppu, yhdistin etu- ja takaolkapään loput silmukat kolmen puikot päättelyllä toisiinsa. Tuloksena on tuollainen saumaton, yhtenä kappaleena neulottu "istutettu hiha".

Elizabeth Zimmermanninsa ja
Barbara Walkerinsa lukeneet tietävät, että näin voisi tehdä myös suunnitellusti. Himpun verran ylpeä itsestäni olen kuitenkin sen takia, että vaikka toki olin aikaisemmin teoriatasolla lukenut EZ:n ja BW:n kirjoja, niin tämän käytännön toteutuksen tein referenssiteoksia vilkuilematta, aivan oman neuleosaamiseni voimin! Hyvä minä! :D
Toinen itselleni uusi tekniikka - johon siihenkin olen
Elizabeth Zimmermannin tuotannossa törmännyt ensimmäistä kertaa - oli nappilistojen teko i-cordina.
Reunaan kiinnitetty i-cord huolitteli reunat kivasti, ja kun toisessa reunassa jätin aina joka kolmannen valkoisen raidan kohdalla i-cordin reunasta irti, syntyivät napinlävet näppärästi samalla kertaa (alla olevassa kuvassa näkyy napinläpi keskimmäisen valkoisen raidan kohdalla).

Napit ovat ihan simppelit, omista varastoista löytyneet muovinapit. Jonkin aikaa harkitsin kivoja hiirinappeja, mutta koska ne olivat kantanapit, niin totesin, että kantoliinaillessa masujemme ollessa vastakkain nappien kannat todennäköisesti painaisivat vauvaa ikävästi. Siispä päädyin näihin littaniin, aavistuksen tylsiin versioihin.

Aluksi haalari voi olla vähän iso, mutta mikäpä ei vastasyntyneen päällä olisi. Hihojen ja lahkeiden resorien avulla haalari toivottavasti kuitenkin pysyy päällä. Ja talven kylmin aika tällä pitäisi koon puolesta pärjätä. Valkoista lankaa jäi jäljelle vain pikkuriikkinen nöttönen, mutta ruskeista voisi syntyä vielä vaikka siksak-myssy ja kaulaliina.
______
Ja hei, haalarin valmistuminenhan tarkoittaa myös sitä, että lähestyn huimaa vauhtia puoliväliä
ufokampanjassani:
Ufotilanne 4.11.2008
Pikkuisen jo syyhyttäisi aloittaa jotain uutta, mutta vielä olen pitänyt itseni kiireisenä vanhojen töiden kanssa... Ja lankaa olen kyllä kuolannut, mutta ostolakko on pitänyt.