19.11.2009

Ei tullut lukunuttua, tuli huivi

Opinahjossani on kiva, valoisa kirjasto, jossa on suuret ikkunat. Suurien ikkunoiden haittana on kuitenkin vetoisuus, eikä palellessa ajatus oikein tahdo juosta. Ajattelin ensin neuloa jonkinlaisen lukunutun itselleni, mutta päädyinkin neulomaan huivin:

Heidetuch
Heidetuch
Lanka: Oü Aade Lõng nr. 8/2 (100 % villa), n. 150 g
Puikot: 4,5 mm

Huivin malli on perinteinen tanskalainen. Ohjeen ostin Saksasta Dorothealta. Huivi on muodoltaan tuollainen sydämen mallinen, ja ideana on sitoa huivi nauhojen avulla kiinni selästä, jolloin se pysyy hyvin paikallaan työskenneltäessä (minun tapauksessani kirjoittaessani ja lukiessani). En saanut kuvaajaa valoisaan aikaan kanssani ulos, mutta Dorothean sivuilla on hyviä kuvia, erityisesti tanskalaisesta Den Gamle By-museosta otetuissa kuvissa näkyy huivin käyttötapa hienosti.

Huivista tuli aika mainion kokoinen. Olin hieman huolissani, että siitä tulee liian iso, mutta se on juuri sopivan kokoinen, jotta käsivarret pääsevät hyvin liikkumaan. Huivi aloitettiin niskasta ja se on kokonaan ainaoikeinneuletta. Päättely tehtiin i-cord-päättelyllä, ja reunasta tulikin sen ansiosta varsin siisti.

Tämä oli ensimmäinen kerta kun neuloin liukuvärjättyä virolaista villalankaa, enkä enää ihmettele näiden lankojen suosiota! Isohkoilla puikoilla neulottuna lopputulos on kuohkea, ja ainakin näin pesun jälkeen huivi on yllättävän pehmeä - ei kutita läheskään niin paljoa kuin Noro-Baktukseni. Tiedän, mitä ostan itselleni tuliaisiksi, jos/kun joskus taas Tallinnaan matkaan. (Tiedän, kyllähän näitä lankoja saa Suomestakin, mutta siinä ei ole samaa tunnelmaa ;-) )

Seuraava projekti on opiskeluun sopivien käpälänlämmittimien neulominen - siellä kirjastossa todellakin on ajoittain vilu!

10 kommenttia:

KristiinaS kirjoitti...

OO-lalaa! Huivisi on kaunis ja mitenkä erikoinen! Erinomainen idea pukea se tuolleen kuin kuvissa näkyy. Kätevä. Tuommoinen tarvii varmaan tehdä.
Ettei tästä vaan tule seuraava ns. villitysmalli;)

Mammutti kirjoitti...

Ihana huivi!
Olen ainakin toistakymmentävuotta "köyttänyt" huivini noin, takin alla ja kotikäytössä, tosin ilman naruja. Toissapäivänä aktselin, kun nuorimmainen (10) laittoi huivin samalla tavalla ulos takin alle ja loppuillan kulki huivissa sisälläkin. Olenko ollut aikaani edellä, hih.

annika kirjoitti...

Ihanan lämpöisen näköinen huivi. Tälläinen malli on kait ollut entis aikaan ihan yleismaailmallinen. Ainakin siis kylmissä paikoissa. Noin sidottu huivihan lämmittää, mutta jättää kädet vapaaksi työn tekoon, kuten pyykillä järven jäällä:) Olenkin miettinyt, että tuollainen olisi kätevä rinnan lämmittäjä talvella imettäjälle. Pitääpä laittaa korvan taakse tuo malli.

siina kirjoitti...

Vastavierailulla - ja miten kiva blogi täältä löytyikään!

Kaunis huivi! Pikkuneidillä olen käyttänyt kolmiohuivia pitkään noin, hassua, että se on jossain ihan oikein tapana! :)

anpali kirjoitti...

Huivin väri on kaunis! Ja malli myös. Piti käydä katsomassa kuvat, että hoksasin miten huivia on tarkoitus käyttää. Tuli saksalaiset maatalojen emännät mieleen.

Susu kirjoitti...

Kiva huivisysteemi ja varmaan toimiva. Nyt on huono omatunto kun samanvärinen vironvilla on ollut kerittynä jotain rojektia varten jo kesästä asti...

Irkku kirjoitti...

Kiitos blogivierailusta ja erityisesti kommentistasi! Mukava kuulla, että käsityöt, kissat ja ulkoilu ovat lähellä jonkun muunkin sydäntä (meitä taitaa kyllä olla aika monta :)

Tulin vastavierailulle vakoilemaan mitä kaikkea blogistasi löytyy ja täällähän on vaikka mitä nättiä. Huivi on aivan ihana!

-maria- kirjoitti...

Kiitokset kauniista kommenteistanne! Pidän itsekin huivista kovasti, ja lankaan olen myös ihastunut. Lopputulos on yllättävän kuohkea.

Quickstep kirjoitti...

Kaunis huivi. Ihana ja upea. Malli mainio. Väri hyvä. Tällainen huivifani on ihan läkähdyksissä :)

ritvis kirjoitti...

Tuossa on todella hyvä niskakohdan muoto. Monissa malleissa täytyy niskasta taitella ja asetella huivia päälleen. Tuo takakiinnitys on jotenkin luonteva tapa pitää huivia.