___
Tänään sen sijaan olin viettämässä mukavaa kesäpäivää toisenlaisten käsitöiden parissa. Kristiina muutti saareen kesäksi, ja olin apuna pystyttämässä leiriä.

Tapasimme - minä, Kristiina, ja Kristiinan poika Ville - hyvissä ajoin ennen yhtätoista Helsingin Vuosaaressa Kalkkihiekantorin laiturissa, josta Norsöline liikennöi Kaunissaareen. Saaressa on myös pienvenesatama, mutta vuoroliikenne saareen alkoi tämän kevään osalta tänään klo 11.

Matka taittui sumutorvien soidessa, näkyvyyttä ei ollut kuin parikymmentä metriä. Onneksi tutka toimi ja pääsimme turvallisesti perille. Sääkin onneksi kirkastui ja meillä oli oikein lämmin ja aurinkoinen saaripäivä.

Kaunissaaren laituriin kiinnityttyämme purimme tavarat (melkoisen kuorman!) ja ryhdyimme kuljettamaan niitä kohti Kristiinan leiripaikkaa. Tuo etualalla oleva sininen laukku oli muuten täynnä lankoja ja puikkoja... :)

Aikaisempina vuosina Huvila on seissyt maapohjalla. Tänä vuonna rimahima sai lautalattian. Pohjan osaset olivat saaressa odottamassa, meidän tehtävämme oli koota niistä lattia. Ensimmäiseksi asetettiin pohjan runko paikalleen (huomatkaa kätevät ruuvattavat jalat, joilla pohjan korkeutta voi säätää).

Rungon päälle laitettiin kuvassa taka-alalla näkyvät lattialaatat, sen jälkeen lautapohjalle nostettiin teltan runko ja kuvassa etualalla näkyvä telttakangas.

Koska teltta on lautapohjan päällä, ei sen helmaa kiinnitetty perinteiseen tapaan kiiloilla maahan. Sen sijaan helmaan tehtiin reikiä, joihin vahvikkeiksi laitettiin purjerenkaat. Purjerenkaiden läpi pujotettiin nyöri, joka kiinnittyy pohjan reunaan.

Ja valmista tuli! Ensimmäistä kertaa kaikki olimme tällaista rakennelmaa tekemässä, mutta homma onnistui oikein hyvin. Kristiina oli monta asiaa miettinyt valmiiksi ja työn edetessä tarkensimme suunnitelmia kun todella näimme, miten projekti eteni. Nyt teltta on tukevasti paikallaan ja tuollainen lautapohja vaikutti vallan mainiolta. Sadevesi virtaa sen alla kastelematta tavaroita, pohja on tasainen nukkua ja säästääpä se maaperääkin kulutukselta.

Aika kului nopeasti, ja Ville ja minä lähdimme takaisin kohti mannerta. Kristiina jäi vilkuttamaan Kaunissaaren laiturille kun vuorovene otti kurssin kohti Vuosaarta. Paljon leiriin jäi vielä puuhaa, mutta oli hyvä fiilis jättää Kristiina viettämään kesää, kun tiesi, että se tärkein eli runsas lankavarasto suoja sadetta ja tuulta vastaan oli kunnossa! Ja kunhan kesä tässä etenee, niin aion kyllä mennä saareen päiväksi tai pariksi "neulontatapaamistakin" viettämään :)
Kiitos, Kristiina ja Ville, mukavasta ulkoilupäivästä!
___
Kiitos, Kristiina ja Ville, mukavasta ulkoilupäivästä!