___
Tänään sen sijaan olin viettämässä mukavaa kesäpäivää toisenlaisten käsitöiden parissa. Kristiina muutti saareen kesäksi, ja olin apuna pystyttämässä leiriä.

Tapasimme - minä, Kristiina, ja Kristiinan poika Ville - hyvissä ajoin ennen yhtätoista Helsingin Vuosaaressa Kalkkihiekantorin laiturissa, josta Norsöline liikennöi Kaunissaareen. Saaressa on myös pienvenesatama, mutta vuoroliikenne saareen alkoi tämän kevään osalta tänään klo 11.

Matka taittui sumutorvien soidessa, näkyvyyttä ei ollut kuin parikymmentä metriä. Onneksi tutka toimi ja pääsimme turvallisesti perille. Sääkin onneksi kirkastui ja meillä oli oikein lämmin ja aurinkoinen saaripäivä.

Kaunissaaren laituriin kiinnityttyämme purimme tavarat (melkoisen kuorman!) ja ryhdyimme kuljettamaan niitä kohti Kristiinan leiripaikkaa. Tuo etualalla oleva sininen laukku oli muuten täynnä lankoja ja puikkoja... :)

Aikaisempina vuosina Huvila on seissyt maapohjalla. Tänä vuonna rimahima sai lautalattian. Pohjan osaset olivat saaressa odottamassa, meidän tehtävämme oli koota niistä lattia. Ensimmäiseksi asetettiin pohjan runko paikalleen (huomatkaa kätevät ruuvattavat jalat, joilla pohjan korkeutta voi säätää).

Rungon päälle laitettiin kuvassa taka-alalla näkyvät lattialaatat, sen jälkeen lautapohjalle nostettiin teltan runko ja kuvassa etualalla näkyvä telttakangas.

Koska teltta on lautapohjan päällä, ei sen helmaa kiinnitetty perinteiseen tapaan kiiloilla maahan. Sen sijaan helmaan tehtiin reikiä, joihin vahvikkeiksi laitettiin purjerenkaat. Purjerenkaiden läpi pujotettiin nyöri, joka kiinnittyy pohjan reunaan.

Ja valmista tuli! Ensimmäistä kertaa kaikki olimme tällaista rakennelmaa tekemässä, mutta homma onnistui oikein hyvin. Kristiina oli monta asiaa miettinyt valmiiksi ja työn edetessä tarkensimme suunnitelmia kun todella näimme, miten projekti eteni. Nyt teltta on tukevasti paikallaan ja tuollainen lautapohja vaikutti vallan mainiolta. Sadevesi virtaa sen alla kastelematta tavaroita, pohja on tasainen nukkua ja säästääpä se maaperääkin kulutukselta.

Aika kului nopeasti, ja Ville ja minä lähdimme takaisin kohti mannerta. Kristiina jäi vilkuttamaan Kaunissaaren laiturille kun vuorovene otti kurssin kohti Vuosaarta. Paljon leiriin jäi vielä puuhaa, mutta oli hyvä fiilis jättää Kristiina viettämään kesää, kun tiesi, että se tärkein eli runsas lankavarasto suoja sadetta ja tuulta vastaan oli kunnossa! Ja kunhan kesä tässä etenee, niin aion kyllä mennä saareen päiväksi tai pariksi "neulontatapaamistakin" viettämään :)
Kiitos, Kristiina ja Ville, mukavasta ulkoilupäivästä!
___
Kiitos, Kristiina ja Ville, mukavasta ulkoilupäivästä!
13 kommenttia:
Olipa mukava lukea Krsitiinan "muutosta" blogistasi:)
Sää tosiaan suosi teitä muuttomiehiä:)
Upea tapa viettää kesää! Onko tuolla kaunissaaressa paljonkin 'huvila-asujia' vai saako siellä olla ihan rauhassa luonnon keskellä?
Kiitos muuttoraportista! Mainion asumuksen rakensittekin.
Mä tunnustan yhtenä (työpäivänä) viettäneeni kolme tuntia lukien Kristiinan Kaunissaaritarinoita... Ja innolla jo odottelen tämän kesäisiä tapahtumia:-)
Kiitos raportista :) Ja kiva kun olit Kristiinaa auttamassa, olisi se ollut aika homma yksin laittaa pystyyn, vaikka epäilemättä Kristiina olisi siihen yksinkin kyennyt, on se vaan sellanen monitoiminainen. Innolla odotan jo tämän kesän ensivisiittiä saareen :) Mukavaa ja rentouttavaa viikonloppua sulle :)
Lila: Selvästikin kesä alkoi Kristiinan muuttopäivänä!
anpali: Kyllä saaressa on jonkin verran "vakiasujia" ja sitten tietysti esim. viikonlopun yli telttailevia tai päiväretkellä olevia. Saari on kuitenkin aika iso ja metsäinen, joten rauhaisiakin paikkoja löytää. Kyllä ihmisiä siis näkee, mutta ei kylki kyljessä tarvitse kuitenkaan olla.
Susu: Varo vaan, ettei pomo täältä netistä näe, miten työaikaasi käytät :) :) !!
Susi: Oikein mielelläni minä saaressa päivän vietin, ja vielä sattui mainio sääkin (vaikka repussa oli kyllä varusteet sateenkin varalle). Kristiinan sisukkuudella teltta olisi varmasti noussut yksinkin, mutta toki helpommin ja nopeammin näin :)
Me kävimme yllättämässä Kristiinan eilen:) Vähän juttua blogissani.
Kylläpä tuo Kristiina on rohkea nainen, kun taas jälleen muutti sareen asumaan. Löysin taas uuden bloginkin samalla.
Maria: En tarkoittanut mitenkään vähätellä apuasi saaressa, tarkoitin vaan, että Kristiina olisi varmaan saanut kaiken yksinkin tehtyä, mutta onhan se aina helpompaa ja ennen kaikkea mukavampaa kun on seuraa ja auttavia käsiä. Oli todella hienoa, että pääsit apujoukoiksi :) Mukavaa kesää!
Lila: Varmasti iloinen yllätys, oli kiva lukea tarina blogistasi!
Äipän touhut: Tervetuloa blogivierailuille uudestaankin :)
Susi: En toki luullutkaan, että olisit vähätellyt :) Mutta siinä tuli kaksi kärpästä yhdellä iskulla, kun minäkin nautin ulkoilupäivästä, eli oikein mielelläni vietin päivän saaressa ja auttelu tapahtui "siinä sivussa" :)
Hyvä sitten niin :) Siellä on ihana olla ja nyt teille sattui mitä parhaimmat kelitkin :D
KIITOS avustasi! Ja kiitos tästä kivasta raportistasi.
Mun blogissa on sulle jotain :-)
Hih, olikin kiva tupsahtaa tänne näin keskitalvella ja lukea tuo keväinen saarikirjoitus. On siinä tosiaan paljasta tuo luonto, ei lehtiä puissa yms. Ilmakin on kovin ns. kylmän näköinen, vaikka lämmin oli asteissa. Kesällä lämmin ilma, siis se Ilma, on ihan erinäköistä.
Lähetä kommentti