----
Kylmien säiden koitettua muistin jälleen SPR:n keräyksen ja päätin hyödyntää minulle tarpeettomia lankoja pipoihin. Samalla ajattelin opetella virkkaaman pipon (neulonta on ollut se läheisempi laji minulle, mutta kyllä koukkukin tarvittaessa pysyy kourassa). Ja täytyy myöntää, että alan ymmärtää pipopoikia: näiden tekeminen on oikeasti ihan nastaa.
Peruspipo virkaten (kiinteillä silmukoilla).
Aloitus päälaelta, lisäyksiä joka kerros 5 kpl kunnes pipon ympärysmitta on sopivan kokoinen, sitten suoraa kyytiä kunnes pipo peittää korvat.
Samalla reseptillä kuin edellinenkin.
Kaksi ensimmäistä pipoa tosin jää perhepiiriin, esikoinen vihjaisi haluavansa harmaan pipon, ja sitten keskimmäinen ilmoitti haluavansa pipon, jossa on vaaleanpunaista ja violettia. Onneksi jämälangoista löytyi molempia värejä (ja vieläpä merinovillaisina, keskimmäinen kun on kovin kutiavaa sorttia). Ehkäpä vielä pikkuriikkisellekin (tai mikä pikkuriikkinen tämä nyt enää on, kymmenen kilon rajapyykki on ohitettu ja käveltykin on jo toista kuukautta) virkkaan oman myssyn, mutta sitten rupean massaluentojen ratoksi virkkailemaan varastolankoja pois hyvään tarkoitukseen! Käväisinkin jo Vihreässä Vyyhdissä hommaamassa sopivat tarvikkeet, eli surinapuisen virkkuukoukun kokoa 6,0 mm. Ei kilise luentosalin lattialle pudotessaan!
----
PS. Knitter's Almanac-projekti voi huonosti. Itse asiassa koko kirja on kateissa. Nyt kuitenkin laitoin opiskelut etusijalle. Helmikuun neule on kyllä ollut ahkerassa käytössä :)
----
PS. Knitter's Almanac-projekti voi huonosti. Itse asiassa koko kirja on kateissa. Nyt kuitenkin laitoin opiskelut etusijalle. Helmikuun neule on kyllä ollut ahkerassa käytössä :)
9 kommenttia:
Kiva, kiva kun taas on käsityötkin mukana elämässä, ja bloginkin salasanan muistit vielä;)
Ihan uskollisesti täällä odotetaan päivityksiä ja ilolla luetaan kun niitä joudat kirjoittamaan.
Mutta opiskelut ensisijalle.
Tosi hauskan näköisiä pipoja. Tuo olisi varmasti ihanteellinen reissutyö kun vie vähän tilaa, ei tarvitse ohjetta ja puikot ei pistele joka paikkaan. Vähän alkaa jo sormet syhytä... :) Mukava kuulla, että olet saanut opiskella.
Olipas iloinen yllätys löytää sun tarinoita taas!
Luennoilla on hyvä virkata, jos ei tarvitse tehdä muistiinpanoja :-) Oliskohan sellaista virkkuukoukkukynää olemassa?
Onnea uudesta opiskelupaikasta. Olipa kiva kuulla kuulumisiasi pitkästä aikaa. Nuo pipot näyttävät kivoilta.
Tervetuloa takaisin blogimaailmaan! Kyllä täällä onkin odoteltu kuulumisiasi. Hieno juttu se opiskelu ja pipot kivoja!
Onpa kiva kuulla sinustakin pitkästä aikaa! Onnea opiskelulle, luennoilla virkkaaminen tai neulominen on erittäin hyvä, kunhan ohje ei ole liian monimutkainen. Minä neulon töissä puhelinpalavereissa, tulee keskityttyä palaveriin, eikä tehtyä töitä siinä sivussa (ja keskittyminen itse palaveriin jää).
Kiva kuulla sinusta pitkästä aikaa! Opiskelun aloittaminen kuulostaa kivalta; kovasti kiinnostaisi tietää mitkä opinnot aloitit :-)
Mukavaa syksyn jatkoa!
Kiva kuulla kuulumisiasi. Mitähän lähidt opiskelemaan? Onnittelut joka tapauksessa!
Kiitokset kaikille kommenteistanne! :)
Tanja ja Päivi, laitoin teille viestiä.
Lähetä kommentti