003 ja lupa aloittaa uutta

Kiitos kommenteistanne edelliseen kirjoitukseeni! Idea on tosiaankin hyödynnettävissä (tarkat säännöthän jokainen voi muokata itselleen sopiviksi), olisi itse asiassa ihan kivakin jos joku ilmoittautuisi "ufonvartijaksi" kanssani. Erityisesti tuo omiin sääntöihini kirjaamani langanostorajoitus, kunnes viimeinenkin punainen pallo on seurantamittaristani kadonnut, voi jossain vaiheessa tuntua työläältä kohdalta ja vertaistuki voi tulla tarpeeseen...

Ufontaltutusprojektini kuitenkin tuottaa jo nyt kivasti tulosta - villapöpien lisäksi myös lasten sormikkaat voi pyyhkiä keskeneräisten töiden listalta pois:

Sinikirjavat perussormikkaat pojalle
Koko: 5 v.
Lanka: Novita 7 veljestä, n. 40 g
Puikot: 4,0 mm


Punaiset perussormikkaat tytölle
Koko: 3 v.
Lanka: Novita Wool, n. 30 g
Puikot: 3,5 mm

Pojan sormikkaat onnistuivat hyvin - ovat napakat ja istuvat käteen mainiosti. 7 V tuntui jopa miellyttävältä neuloa, itse langan olen saanut jämälankalahjoituksena ystävältäni. Pieni nöttönen sitä vieläkin jäi, ehkäpä se päätyy Vaaka-peittoon? Tytön sormikkaat sen sijaan... No joo. Etusormet ovat liiat pitkät (neulojan oma moka). Lanka on löperöä (olisi pitänyt neuloa pienemmillä puikoilla - mallitilkussa tosin nuo 3,5 mm puikot olivat kyllä ihan hyvät) ja vastaan tuli toistuvasti nukkaisia kohtia. Kastellessa neule venähti uskomattomasti, ja vaikka kuinka yritin asetella sormikkaita muotoonsa kuivumaan niin käsineet jäivät vähän väljiksi. Kyllä nämä silti sen verran lämmittävät, että menevät pihakäyttöön, mutta suuriin koristeluihin en nyt viitsi uhrata aikaa ja vaivaa, kun uudet sormikkaat napakammasta langasta ovat jo suunnitteilla.

Yhteensä siis kolme ufoa on valmistunut, joten sääntöjeni mukaan olen ansainnut itselleni oikeuden halutessani aloittaa jotain uutta :D

Ufotilanne 29.10.2008

Vielä en uusiin haasteisiin ole kuitenkaan tarttunut, vaan tyydyn hetken aikaa ihailemaan näitä postitse saapuneita lankoja (jotka siis oli tilattu jo ennen projektini alkua):

Muutama kerä sukkalankaa Baijerista
Trekking 6-fach 1*150 g
Schoppel Wolle 2*100 g

Nämä langat tulivat enempi tai vähempi muun tilauksen (josta joskus myöhemmin) oheen: paksumpaa sukkalankaa olen kaivannut ja kuusisäikeinen Trekking onkin ihanan värikylläistä, paljon kauniimpaa kuin putiikin kuvassa (melkein harmittaa, etten tilannut kuin vain tätä yhtä väriä), Schoppel Wolleissa taas on kiva kisun kuva vyötteessä. Kyllä, olen joskus kuullut vakuuttavampiakin perusteluita langan ostamiselle - pahat kielet väittävätkin, että minulle voi myydä mitä vain jos etiketissä on kissa tai norsu. En myönnä enkä kiellä ;-)

Lankoja Pohjanmaalta
Drops Fabel 20*50 g
Gjestal Janne 4*50 g
Viking Frøya 1*50 g

Tapiolta taas innostuin lankaa tilaamaan vielä viime viikolla voimassa olleen Fabel-tarjouksen takia (näistä siis tulossa jossain vaiheessa se villatakki). Fabelia taitaa jäädä kyllä ylikin, koska luultavasti en tee ohjeen mukaista huppua vaan jonkin sortin kauluksen. Saanpa sitten ylijäämäkeristä yhteensopivat asusteet neulottua myös! Jannet ovat sukkia ja lapasia/sormikkaita varten, ja Frøya kaveriksi kotona olevalle yksinäiselle kerälle (pojan pitkävartisiin sukkiin).

Molemmista kaupoista tilasin nyt ensimmäistä kertaa (Tapiolla kylläkin olen kerran paikan päällä käynyt), ja kaikki sujui vallan mainiosti. Mikä mukavinta, kumpaankin paikkaan saattoi maksaa ennakkolaskulla, joten sekään ikävä velvollisuus ei enää Visa-laskussa kummittele!

Pelisääntöjä ja puurtamista

Sitähän sanotaan, että itsensä myöntäminen on itsensä voittamista. Keskeneräisten neuletöiden määrän ja luonteen selvittyä on helpompi ottaa härkää sarvista kiinni ja ryhtyä toimenpiteisiin, jotta pääsisin taas turvalliselle "kolmen keskeneräisen vyöhykkeelle".

Periaatteeksi ajattelin seuraavaa:

- kaikki yhdeksän edellisessä postauksessa esiteltyä neuletta nimetään "punaisiksi neuleiksi" (siis myös ne ikiufot, jotka eivät olleet mukana kuvassa)

- aina, kun olen saanut kolme (3) "punaista neuletta" valmiiksi, saan halutessani aloittaa yhden (1) uuden neuleen, "vihreän neuleen"

- kun "vihreä neule" valmistuu, voin halutessani aloittaa jälleen yhden (1) uuden "vihreän neuleen"

- uusia lankoja saan ostaa vasta, kun kaikki yhdeksän (9) "punaista neuletta" on valmiina

Tilannetta seuraan seuraavan mittarin mukaan, tässä alkutilanne kuvattuna:

Ufotilanne 25.10.2008

Mittarissa siis yksi punainen/vihreä pallo = yksi kesken oleva punainen/vihreä neule. Vihreitä töitä ei vielä ole, mutta niille on varattu kolme vihreärajaista palloa.

Pienellä präntätty osuus: pidätän itselläni kuitenkin oikeuden muuttaa sääntöjä tarpeen tullen ;-)

Näin ennemmin tai myöhemmin minulla pitäisi olla max. kolme työtä kesken. Jo pienellä panostuksella (kolmen neuleen loppuunsaattamisella) pääsen uuden neuleen makuun, mutta toisaalta, jos haluan aloittaa useampiakin uusia neuleita, niin on syytä saada enemmänkin vanhoja valmiiksi (tai vaihtoehtoisesti tehdä uusia nopealla sykkeellä alusta loppuun). Langanoston rajoittaminen on vähintäänkin perusteltua, vaikkakaan ei luultavasti kovinkaan vaikeaa. Ensinnäkin lankaa minulla on jo nyt melkoisesti, ja lisäksi postissa odottaa Tapion lähettämä paketti (sisältää mm. villatakillisen verran tarjous-Fabelia), ja jossain Saksan ja Suomen välillä liikehtii paketti Mariannelta (sisältönä kylläkin lähinnä tarvikkeita ja vain vähän lankaa). Mutta eiköhän lankahammastakin sen verran ala särkeä pidempi pidättäytyminen, että tämä on sopiva porkkana tehdä kaikki nykyiset ufot valmiiksi. Muuten kiusaus tehdä vain "nopeat voitot" alta pois ja tyytyä tilanteeseen, jossa olisi kolme "punaista neuletta" ja kaksi "vihreää neuletta" kesken voisi käydä liian houkuttelevaksi...

Mitäs tykkäätte pelisäännöistä? (Jos niistä ylipäänsä sai selvää - omassa mielessäni olen ajatellut asian mukamas hyvinkin selväksi, mutta onko se sitä kirjoitettuna...?)

______

Jotain on kuitenkin jo tapahtunutkin, ensimmäinen askel ufokannan taltuttamiseksi on otettu: villapöpät valmistuivat!

Nousee päivä, laskee päivä-vaippahousut
(langan väri muistuttaa minua auringonnousuista ja -laskuista...)
Malli: Villapöpät (Meri Markus)
Koko: 0
Lanka: Pirtin kehräämön liukuvärjätty hahtuva n. 35 g, neulottu kahdella säikeellä
Puikot: 5,0 mm

Pöpistä voi todeta, että ohje oli selkeä ja mukava kaltaiselleni viimeistelytöitä karttavalle neulojalle. Ei saumoja ommeltaviksi, vain muutama langanpää pääteltäväksi ja valmista tuli! Varmasti teen näitä lisääkin (kunhan olen lunastanut itselleni oikeuden aloittaa uusi neule ;-) ), jos malli vain vaikuttaa sopivan vauvalle.

Yksi punainen pallo mittarissani on saatu siis valkaistua, hurraa!

Ufotilanne 27.10.2008

Nyt sitten seuraavan keskeneräisen kimppuun, uuttakaan kun en vielä voi aloittaa...

Miten tässä taas näin kävi?

Koko kesän yli taisin elää "kolmen keskeneräisen säännön" mukaan - olen nimittäin huomannut, että jos minulla on yli kolme keskeneräistä neuletta yhtä aikaa tekeillä, uhkaa osa niistä ufoutua (ufo=unfinished object, keskeneräinen työ) pysyvästi. Mutta miten tässä taas kävi näin - kuvassa on selkeästi seitsemän keskeneräistä työtä, siis yli kaksinkertainen määrä hyväksi toteamaani määrään verrattuna?

Ylärivi vasemmalta oikealle:

- Villapöpät Pirtin kehräämön hahtuvasta, puikot 5,0 mm. Ei olisi kummoinenkaan homma tehdä näitä loppuun, haarakiilat on neulottu, seuraavaksi pitäisi yhdistää haarat kolmen puikon päättelyllä ja neuloa lyhyet lahkeet. Tulisi varmaan tunnissa valmista?

- Perussormikkaat esikoiselle Novitan siniraitaisesta 7 veljeksestä, puikot 4,0 mm. Ensimmäinen sormikas peukaloa lukuunottamatta valmis (langatkin päätelty), toinen on hyytynyt joustimen jälkeen.

Oikeassa reunassa:

- Vauvan raitahaalari Schachenmayr Nomottan Bambino Ullista, puikot 3,0 mm + 2,5 mm. Melkein valmis, hihojen alasaumat ja kainalosaumat tulisi ommella, lisäksi tehdä nappilistat ja kiinnittää napit. Mutta kun ei ole huvittanut. Sentään olin fiksu ja päättelin ruskeista raidoista jääneet langanpäät työn edetessä, eli ei ole suurta päättelyurakkaa tiedossa.

Alarivi vasemmalta oikealle:

- Knotty-palmikkosormikkaat SandnesGarnin Lanettista, puikot 2,5 mm. Palmikkokuvio oli kiva tehdä, ja peukalokiilakin on valmis. Nyt olisi siis vain sileää perussormikasta jäljellä, ja sitten tietysti toinen mokoma.

- Perussormikkaat pikkukakkoselle Novitan Woolista, puikot 3,5 mm. Ensimmäisestä puuttuu peukalo, toisesta keskisormen päättely, etusormi ja peukalo. Kovin iso työ ei tässäkään olisi.

- Sukat miehelle OnLinen Supersockesta, puikot 2,5 mm. Aloitin nämä eilen iltasella, koska minulla ei muka ollut mitään sopivan simppeliä TV-neulottavaa (!!). On kyllä ihan "tilaustyö", rakkaisiin maihinnousukenkiin sopivia ohuita sukkia kun ei miehellä ole.

Kaiken alla:

- Kesällä aloitettu Kaaospeitto, puikot 3,5 mm. Edennyt hitaasti, nyt on menossa kolmastoista tilkku (ja vuorossa yläreunassa näkyvä viininpunainen Gjestalin Janne) kun vähimmäisvaatimus on kaksikymmentä tilkkua. Tätä teen siis erilaisista seiskaveikan paksuisista langanjämistä Vaaka ry:n peittokeräykseen. (Ja jostain tuntemattomasta syystä tämä ei eilen illalla kelvannut riittävän simppeliksi TV-neulottavaksi...?)


Näiden seitsemän lisäksi on vielä pari ikiufoa kaapin perukoilla:

- Miehen mustat lapaset 7 veljeksestä (aloitettu keväällä 2004) - peukut puuttuu, muuten valmiit!

- Tytön pitsineuletakki Marks & Kattensin Karusellista (aloitettu elokuussa 2007). Edellisen kuvan jälkeen on vähän edistystä tapahtunut, vartalo-osa on valmis ja hihatkin aloitettu. En vain ole jaksanut jatkaa, kun vaatisi neulekaavion lukemista. (Sopii muuten toivoa, että masuvauva todella on tyttö kuten ultralääkäri veikkasi, koska tuo kohta kolmivuotias alkaa olla kasvanut tästä ohi - jos tulokas osoittautuukin pojaksi, taidan lahjoa siskon nuorempaa, pian puolitoistavuotiasta tytärtä. Edellyttäen, että saan tämän ajoissa valmiiksi ;-) )

Taitaisi siis olla viimeistelyviikkojen aika ennen kuin aloitan jälleen jotain uutta! Ideoita ja lankojakin kun olisi suorastaan jonossa...

Pikavoitto

Heinäkuussa viimeistelin Jussi-sliparia 4,0 mm:n puikoilla, mutta muuten olen viimeiset puoli vuotta viettänyt pääasiassa puikkokokojen 2,5 mm ja 3,0 mm parissa. Lauantaina Vihreästä Vyyhdistä ostamani Padua-lanka vaati kaverikseen 6,0 mm:n puikot joten muutama ensimmäinen kerros verkkohuivista meni puikkoihin totutellessa. Sitten alkoikin syntyä valmista vauhdilla - huivin tekemiseen meni pari iltaa, kolmantena kiinnitin hapsut.

Verkkohuivi
Ohje: Lankojen mukana Vihreästä Vyyhdistä
Lanka: Online Linie 210 Padua (50 % villaa, 50 % polyakryylia), n. 200 g
Puikot: 6,0 mm
Koko (ilman hapsuja): n. 28 cm * n. 190 cm

Ohjeen mukaan huivista olisi tullut vain 1,2 metriä pitkä, mutta halusin käyttää langan mahdollisimman tarkasti loppuun. Yllätin itseni omalla fiksuudellani ;-) ja leikkasin hapsulangat valmiiksi odottamaan kun korkkasin viimeisen kerän. Näin saatoin neuloa niin pitkään kuin lankaa riitti, ja huivista tuli n. 1,9 metriä pitkä. Rouva Vaahteran kaulan ympäri se menee vain yhden kerran, oman kaulani ympäri voin liinan kietaista pari-kolmekin kertaa. Padua vaikuttaa ihan kelpo langalta, vaikka siinä on melkoisen korkea keinokuituosuus. Se on pehmeää ja keveän tuntuista ja käyttäytyi neulottaessa hyvin (esim. ei halkeillut). Ilmeisesti keinokuiduissa - kuten villassakin! - on melkoisia laatueroja. Olen vain perinteisesti aina suosinut luonnonkuituja.

Huivin pinta on siis tuollaista ihan yksinkertaista verkkopitsiä. Suhtauduin vähän epäillen näin paksusta langasta neulotun huivin pingottamiseen, mutta yllättävän paljon viimeistely ryhdisti neulepinnan ulkonäköä. Kannatan siis edelleen ihan kaikenlaisten neuleiden viimeistelyä pingottamalla!

Paksuja puikkoja ja lankoja minun on tarkoitus käyttää jatkossakin, sillä ostin lauantaiselta reissultani myös ihanan pehmeää Onlinen Champ-lankaa talvipipoja varten. Vaan jos ensin urakoisin sen vauvan villahaalarin valmiiksi? Vartalo-osa on kainaloihin asti valmis ja hihat samoin - ei siis enää puuttuisi kuin raglankaarroke ja viimeistely. Ei vaan yhtään nappaa...

______

Bonuksena vähän paremmassa valossa otettu kuva edellisen postaukseni Jitterbugista. Väri on lähempänä totuutta kuin aiemmissa otoksissa:

Vauvaneuleita

Ystäväni synnytti esikoispoikansa viime viikonloppuna. Vauvan syntymä oli mitä mainioin (teko)syy ostaa pitkään katselemaani Colinetten Jitterbugia (ja pistää hetkeksi kaikki muut neuletyöt telakalle ;D ). Vyyhti muotoutui perinteisiksi vauvaneuleiksi: myssyksi, kaulaliinaksi ja sukkapariksi.

Vauvan siksakmyssy
Ohje: trad.
Lanka: Colinette Jitterbug (100 % merinovilla), 32 g
Puikot: 2,5 mm

Vauvan kaulaliina
Ohje: trad.
Lanka: Colinette Jitterbug (100 % merinovilla), 26 g
Puikot: 2,5 mm

Vauvan sukat
Ohje: Tuulan sukat (netti-Kerinlehdestä)
Lanka: Colinette Jitterbug (100 % merinovilla), 42 g
Puikot: 2,5 mm

Jitterbugia oli mukava neuloa. Lanka on melko tiukkakierteistä eikä se juurikaan halkeillut neulottaessa. Pehmoista se myös on, siksi en sitä oikein sukkalangaksi mielläkään vaikka sitä sellaisena markkinoidaan. Vauvaneuleisiin se kuitenkin tuntuisi olevan ihan omiaan, samoin voisin ajatella sitä esimerkiksi kaulaliinoihin ja pipoihin.

Malleiksi valitsin hyviksi havaittuja, traditionaalisia malleja. Siksakmyssyn tein tällä kertaa ilman takasaumaa, loin siis aloituksen hukkalangalle jonka lopuksi purin ja vapautuneet silmukat silmukoin lopetusreunan kanssa yhteen. Eipä tullut pientä päätä mahdollisesti painavaa saumaa. Kaulaliinaan tein "pujotusputken" vain toiseen päähän, jotta liinan pituutta olisi helpompi kaulassa säädellä. Suositut Tuulan sukat halusin pakettiin myös, niin hyviksi niitä on kehuttu (ja pidin mallin neulomisesta edellistäkin paria tehdessäni). Lapaset olisivat mukavasti täydentäneet settiä, mutta lankaa vyyhdistä oli jäljellä näiden neuleiden jälkeen vain 12 g.

Tänään kävimme nuorta herraa moikkaamassa, toivottavasti neuleet lämmittävät hänen elämänsä alkutaivalta!

(Ihan kamalan pimeitä kuvia muuten, mutta piti nyt vain tyytyä kuvausolosuhteisiin jos ylipäänsä halusi kuvata nämä...)

Maailmalle lähdössä

Innostuin varsinkin alkuvuodesta tekemään SPR:n neulontakampanjaan lämmittäviä sukkia, pipoja ja lapasia. Viimeisimmän keräysneuleen valmistumisesta alkaa nyt kuitenkin olla jo muutama kuukausi ja vaikka sopivia lankoja vielä olisi, niin tuntuu siltä, että takki on tyhjä tämän kampanjan osalta. Päätin siis saattaa tämän neulenipun maailmalle:

Kahdeksan pipoa, kaksi paria lapasia ja kymmenen paria sukkia, kokoja vauvasta vaariin. Lankoina erilaisia villa- ja villasekoitelankoja. Keittiövaa'an mukaan yhteensä 1289 g lämpöä.