Näpertelyä

Viime aikaiset neulomiset ovat olleet enempi tai vähempi näpertelyä, mutta onneksi tuottoisaa sellaista. Kolme projektia on nimittäin valmistunut.

Ensin neuloin täyden tusinan sormia. Näihin tuli kaksi niistä:

Miehen peruslapaset
Lanka: Novita 7 Veljestä (n. 80 g)
Puikot: 4,0 mm

Nämä peruslapaset olivat pitkään, liki 5 vuotta, peukaloita vaille valmiit. Joskus yllätän itsenikin omalla saamattomuudellani! Mutta nyt pääsevät vielä lämmittämään miehen käsiä kevättalven ajan.

Loput kymmenen sormea neuloin näihin:

Malli: Knotty Gloves
Lanka: Sandnes Lanett (n. 65 g)
Puikot: 2,5 mm

Palmikkokuvio on ihan nätti, mutta jotenkin Knottyt ovat kumman malliset ainakin omaan käteeni. Varsi on melko pitkä ja kuvio peittyy helposti hihan alle. Lisäksi ranneosan yläpuolelle jää löysää.

Jos joskus vielä neulon tämän mallin, niin aloitan peukalon huomattavasti aikaisemmin ja joko kavennan silmukoita pois joustinneuleosuuden jälkeen ja/tai otan pienemmän puikkokoon käyttöön siinä vaiheessa. Nyt nämä menevät aarrearkkuun odottamaan jotakuta isokätisempää käyttäjää (kenties päätyvät Joulupukin konttiin?). Vaikka ihan hetkeen en kyllä aio uusia Knottyja tehdä, tai muutakaan mikä sisältää sormien neulomista ;-)

Lopuksi vielä kiinnitin napit vauvan takkiin:

Malli: Practically Seamless Baby Sweater on Two Needles (Elizabeth Zimmermann: Knitter's Almanac)
Lanka: Artyarns Supermerino (n. 140 g)
Puikot: 4,0 mm

Takki on siis neulojan almakan helmikuun neuleita ja olen siihen varsin tyytyväinen. Lanka on pehmoista ja sitä oli mukava neuloa. Päädyin tähän nappivaihtoehtoon edellisen postauksen kommentoijien enemmistön saattelemana. Nämä napit kyllä väritykseltään sopivat takkiin erinomaisesti. Kooltaan jakku lienee suunnilleen 6-9 kk:n ikäiselle vauvalle sopiva - liki nelikuiselle vauvallemme se on vielä väljä, vaikka päällä pysyykin kun hihoja kääntää.

Neuloin takin muuten ihan ohjeen mukaan, mutta tein hihat pyöröneuleena, jolloin takista tuli täysin saumaton. Takki siis neulottiin ylhäältä alas päin: ensin luotiin kaula-aukon silmukat ja neulottiin kaarroke, sitten jatkettiin osalla silmukoista + kainalon kohdalle luoduilla uusilla silmukoilla hihat, minkä jälkeen poimittiin jäljelle jääneet silmukat ja neulottiin vartalo-osa. Lankojen päättelyiden jälkeen takki olikin sileyttämistä ja nappien ompelua vaille valmis. En ihmettele tämänkään Elizabeth Zimmermannin neulemallin suosiota.

Maaliskuussa Knitter's Almanac ehdottaa kirjoneulepaidan neulomista otsikolla "Difficult Sweater (Not Really)". Aion toteuttaa sen lapsen kokoisena.

______

Ufoprojektini kannalta sormien neulomien oli varsin kannattavaa - kaksi "punaista neuletta" valmistui! Pian (tarkemmin sanoen kahden parivuotiaan kokoa olevan hihan neulomisen jälkeen) saan heittää hyvästit ufoseurannalleni:

Ufotilanne 1.3.2009

Puikoissa jälleen / Back to knitting

Virkkaamiseen tottumattomat sormeni ovat kipeytyneet kukkotehtailusta, joten on aika vaihtaa koukku puikkoihin. Sukuun on tulossa (jos siis kaikki hyvin menee) ainakin kolme pienokaista vielä tämän vuoden aikana. Ensimmäisenä syntyväksi odotellaan miehen serkun tytärtä, jolle aloittelin villatakkia tänään.

My fingers got sore after crocheting several cocks, so it's time to change the hook to the needles again. At least three babies are being expected into our family during this year. The first one to be born is likely to be a baby girl to my husband's cousin, and I started to knit a cardigan for her today.

Malliksi valitsin Elizabeth Zimmermannin legendaarisen Baby Surprise Jacketin. Pidän EZ:n neuleajattelusta kovasti ja olen jo pidempään odottanut tilaisuutta tämän neuleen toteuttamiseen. Malli nimittäin vaikuttaa tarpeeksi yksinkertaiselta, jotta se edistyy nopeasti, mutta riittävän mielenkiintoiselta, ettei into lopahda. Ehdottoman sopiva neule pääsiäisen pyhiksi!

I chose the legendary Baby Surprise Jacket by Elizabeth Zimmermann as the pattern for the cardigan. I like the knitting philosophy of EZ a lot, and I've long been waiting for an opportunity to try out this pattern. I think it's the perfect choice for Easter holiday knitting - simple and interesting at the same time!

Hyvää kannattaa odottaa / Finally finished

Huovutettu duffelitakki / A felted duffel coat
Ohje / Pattern: Moda 1/2005
Koko / Size: 2 v. / 2 years
Lanka / Yarn: Sandnes Fritidsgarn (n. 530 g / approx. 530 grams)

Perjantaina vihdoin rohkaisin mieleni ja lievän jännityksen vallassa työnsin duffelin yhdessä farkkujeni kanssa vanhempieni Pesukarhuun. Edellisten pesukonehuovutusteni jälkeen oma pesukoneeni on nimittäin päivittynyt energiapihiin-vettä-säästävään-kovasti-linkoavaan, enkä halunnut ottaa ylimääräisiä riskejä - Pesukarhulla olen aikaisemminkin onnistunut. Siispä teimme lasten kanssa retken mummolaan pyykin pesuun. Pesuohjelmaksi valitsin 60 asteen kirjopesun ilman esipesua (kuten aikaisemminkin Fritidsgarnia huovuttaessani), ja vajaan tunnin jälkeen löysin koneesta vallan hienosti huopuneen takin! Kutistumista voi arvioida vertaamalla alla olevaan kuvaa aikaisempaan kuvaan. Molemmissa kuvissa duffeli on saman tuolin selkänojalla. Kantajalleen takki sopii mainiosti: aavistuksen duffeli on vielä väljä, joten se saattaa vielä syksylläkin mahtua päälle.

I finally had the courage to felt the duffel coat on Friday. I added a pair of jeans into the washing machine before starting the program. I chose the temperature to be 60 degrees Celsius (~140 Fahrenheit) and after about an hour I could pick up the lovely duffel coat from the washing machine! It felted nicely, and the size is perfect for the wearer - just a little loose so it might fit still in the fall? You can compare this picture with a previous one to see how much the coat shrinked in the wash:

Duffelin valmistuminen kesti siis melkein kolme vuotta. Alkusysäyksen takin neulomiseen antoi Mustan villan järjestämä duffeli-a-long, joka starttasi maaliskuussa 2005. Kauniita duffeleita syntyikin kevään aikana useita, mutta omani katosi liki valmiina kahdeksi ja puoleksi vuodeksi jonnekin viimeistelemättömien neuleiden mustaan aukkoon. Nyt, kun nuorempi lapsikin (jota alettiin vasta odottaa suunnilleen samoihin aikoihin kun duffeli jäi unohduksiin) uhkasi kasvaa liian isoksi mahtumaan takkiin, päätin Lankahamsteri-hengessä puurtaa viimeistelyt. Ja se kannatti, tässä vielä hieman kuvahehkutusta:

Making the duffel coat took me almost three years. Musta villa organized a duffel-a-long in the spring of 2005, and that's when I started. In a few weeks I had knitted all the pieces, but it took me a couple of years before I was ready to finish the coat. But I think it was worth it:

Järjestelin muuten tänään lankavarastojani, ja muitakin keskeneräisiä löytyi u-s-e-i-t-a. Taidan ottaa kevään teemaksi neuleiden loppuun saattamisen. Peukalottomilla lapasilla ja hihapuolilla puseroilla kun ei oikein mitään tee.

Today when organizing my stash I realized that this was by no means the only UFO found in this house... I guess I better have UFO > FO spring this year!