Neulekirjoja vuosilta 1957-1979
Olen viime aikoina tarjonnut kodin useammallekin muutaman vuosikymmenen takaiselle neulekirjalle. Mary Oljen teokset ja Eeva Haaviston lapaskirja eivät varmastikaan esittelyä kaipaa, mutta luokseni on löytänyt tiensä (ts., olen niitä ihan etsiskellyt divareista, kirjastojen poistoista ja kirppareilta) myös tuntemattomampia kirjoja. Keräsin tähän kuvaan joitain suosikeistani.
Neulemalleilla on toki ikää, mutta ne eivät välttämättä ole vanhentuneita. Varsinkin lastenneulekirjoissa on usein hyviä, melko ajattomia perusmalleja, ja käytetyt langat ovat sopivan ohuita lasten vaatteisiin (englantilaisittain 4-ply eli sellaisia n. 28 s/10 cm-tiheydellä neuloutuvia). Moni malli on ihan käyttökelpoinen sellaisenaan tai pienin muutoksin nykyäänkin. Kirjoista selvästi aistii sen, että aikoinaan näitä vaatteita neulottiin tarpeeseen ja niiden oli parasta olla käytännöllisiä. Tässä makupaloja yllä olevista kirjoista (klikkaile nähdäksesi kuvat suurempina!).
Neulemalleilla on toki ikää, mutta ne eivät välttämättä ole vanhentuneita. Varsinkin lastenneulekirjoissa on usein hyviä, melko ajattomia perusmalleja, ja käytetyt langat ovat sopivan ohuita lasten vaatteisiin (englantilaisittain 4-ply eli sellaisia n. 28 s/10 cm-tiheydellä neuloutuvia). Moni malli on ihan käyttökelpoinen sellaisenaan tai pienin muutoksin nykyäänkin. Kirjoista selvästi aistii sen, että aikoinaan näitä vaatteita neulottiin tarpeeseen ja niiden oli parasta olla käytännöllisiä. Tässä makupaloja yllä olevista kirjoista (klikkaile nähdäksesi kuvat suurempina!).
Ulla Huhtala: Lastenneuleita (1979)
Näistä tulee oma lapsuus mieleen! Vaan kukapa leikki-ikäinen ei nykyäänkin kaipaisi lämpöista haalaria, villahousuja tai sliparia?
Näistä tulee oma lapsuus mieleen! Vaan kukapa leikki-ikäinen ei nykyäänkin kaipaisi lämpöista haalaria, villahousuja tai sliparia?
Lotte Reenpää: Neulemalleja lapsille (1957)
Sieviä malleja niin tytöille kuin pojillekin (otokseni vain sattuu olemaan tyttöpainotteinen). Kirjassa on jonkin verran värisivujakin, tuollaisia ihania jälkikäteen väritettyjä kuvia.
Eila Koponen (toim.): Neuleita pojille (1960) ja Neuleita tytöille (1963)
Molemmissa kirjoissa on malleja 4-vuotiaista teini-ikäisiin, näissä on paljon potentiaalisesti toteutettavaa. Vaan vieläkö neulekirjan kuvassa olisi aikuisuuden kynnyksellä olevalla teininuorukaisella piippu tai tupakka kädessä?
Maija Nieminen (toim.): Neuleaapinen (1962). Alkuperäisteos: La nouvelle grammaire du tricot.
Neulomisen ABC, pienessä kirjassa paljon asiaa. On erilaisia päänteitä, laskoksia, langan jatkamista huomaamattomasti, kantapäätä, peukalokiilaa ja muutamia neulemalleja. Paljon tuttuja juttuja, mutta luultavasti opin yhtä jos toista uuttakin kunhan ehdin paneutua kirjaan kunnolla.
Onneksi kaikki ihmiset eivät heitä roskikseen vanhoja kirjojaan, vaikkeivät nämäkään myyjilleen muutamaa euroa enempää ole tuoneet. Toiselle tarpeeton kirja voi olla toiselle melkoinen aarre!
4 kommenttia:
Aivan ihania aareita ja helmiä. Todellisia ihanuuksia!!
Ihania. Minulle on iskenyt samanlainen hamsterivimma. Etenkin pelastusarmeijan myymälä on osoittautunut varsinaiseksi aarteeksi näiden vanhojen neulekirjojen suhteen. Sehän on paikka minne työnnetäään tavarat, joita ei viitsitä suoraa roskiin viedä. Aarteita.
Heh, heh, hee! Mä kerään myös vanhoja kirjoja- ja lehtiä mm. Ahkeraliisa, virkkaus-ja neuletyöt. Aivan ihastuttavia katsella ja matkata menneeseen maailmaan.
Voi minäkin rakastan vanhoja käsityökirjoja! Itsellä kirjat tosin käsittelee muita käsityötapoja (ts. pääosin virkkausta ja kirjontaa) kun puikot ei oikein pysy jostain syystä käsissä :) Toinen keräilykohteeni on vanhat keittokirjat.
Lähetä kommentti