Villaa lumessa

Maisemat muuttuivat talvisiksi täällä Helsingissäkin sunnuntain lumimyräkän myötä (tosin loppuviikoksi onkin sitten taas povattu vettä ja viittä lämpöastetta, joten pian lienee vallan loskaista). Lauantai-iltana neuloin itselleni uuden talvipipon paksusta merinovillasta.

Button-Tab Knit Hat (Em-En)
Lanka: OnLine linie 130 Champ (100 % merinovilla), n. 75 g
Puikot: 5,0 mm
Koko: aikuisen

Piposta tuli tismalleen oikean kokoinen. Ei kiristä, mutta pysyy hyvin päässä. Peittää korvat, mutta ei valu silmille. Lankakin on mukavan tuntuista, kutittamatonta. Myönnän pitäväni enemmän ohuemmista langoista (myös ulkonäöllisesti), mutta silti tästä tuli ihan hyvä käyttöpipo. Sitä paitsi, välillä on kiva tehdä tällaisia nopeita neuleita.

Toinenkin työ on valmistunut, eilen nimittäin päättelin viimeisen langanpään jo kesällä aloittamastani tilkkupeitosta. Tässä peitossahan palat yhdistyvät toisiinsa jo matkan varrella, joten varsinaisia ompelu- tai viimeistelytöitä ei ollut.

Kaaospeitto (Laura Uusitalo)
Lanka: jämälankoja n. 685 g (ainakin Novitan 7 Veljestä, Novitan Jussi, Gjestalin Janne, Helsingin Villakehräämön Suomalainen Sukkalanka, Sandnesin Smart)
Puikot: 3,5 mm
Koko: n. 100 cm * 120 cm

Alkuperäinen suunnitelmani oli tehdä peitosta suurempi, mutta sopivan paksuiset, edes kutakuinkin samaan värimaailmaan sopivat jämälangat alkoivat käydä vähiin. Toisaalta hyvä niin, koska nyt minulla oli hyvä syy jättää peiton tekeminen tähän ja saada yksi keskeneräinen pois päiväjärjestyksestä! Peitosta tuli ihan kiva ja varmasti joskus teen samalla idealla torkkupeiton myös omaan talouteen. Tämä kuitenkin lähtee Vaaka ry:n tilkkupeittokeräyksen mukana maailmalle.

______

Ja tässä siis mennään tällä hetkellä. Viikonloppuna vihreä valo paloi hetken aikaa (nappipipon valmistumisen ajan), mutta sammui pian. Kaaospeiton valmistuminen sammutti lisäksi yhden punaisen merkin. Neljä ufoa yhdeksästä "enää" jäljellä! Langanostolakko pitää yhä...

Ufotilanne 25.11.2008

Pakkaspäivien varusteita ja järjestystä ohjekaaokseen

Kiitos kaikille onnitteluista edelliseen postaukseen liittyen! Tulokas on toistaiseksi vaikuttanut melko rauhalliselta luonteelta, joten olen ehtinyt puuhastella yhtä jos toista elämästä nautiskelun lisäksi. Todistusaineistoa kuvassa:

Lapaset ja pipo
Koko: 3 v.
Lanka: Novita Isoveli, lapasiin n. 40 g ja pipoon n. 55 g
Puikot: 5,0 mm

Lapaset ovat peukalokiilallista perusmallia. Ranteessa 1 oikein kiertäen, 1 nurin-joustetta, silmukoita 26. Pipossa silmukoita on 80, alareunassa 2 o, 2 n-joustetta, sitten sileää neuletta sopiva pätkä ja päälaella neljässä kulmassa kahden silmukan kavennukset joka kerroksella (siis yhteensä 8 s/kerros). Yritin tyttärelle ehdottaa pieniä tupsuja myssyn kulmiin, mutta vastaus oli jyrkkä ei. Ja mikäpä siinä, itsekin pidän yksinkertaisista neuleista.

Projektini kannalta mennään siis nyt taas tässä:

Ufotilanne 17.11.2008

Ehkäpä seuraavaksi joku punainen neule valmiiksi?

______

Toinen urakkani on ollut neuleohjetulosteiden muovitaskuttaminen ja järjestely kansioihin. Ohjeita kun oli taas ehtinyt kertyä melkoinen nippu, jonka levähtäminen lattialle oli jatkuva huolen aihe. Nyt on jälleen vähän helpompaa selailla kaikkia kivoja ohjeita!

Täytettä haalariin ja vihreä vilkahdus

Kaksi päivää raita-asun valmistumisen jälkeen syntyi haalaria täyttämään ja käyttämään tyttövauva, kolmas lapsemme.

Neljän päivän ikäiset jalkapohjat - vielä ei ole ehtinyt tulla känsiä :)

Toistaiseksi kaikki on sujunut hyvin, edes suurempia kahnauksia isosisarusten kanssa ei ole ollut. Kovin ovat kyllä välillä innokkaita auttamaan ja seurustelemaan vauvan nukkuessakin. Eiköhän niitä mustasukkaisuuksia vielä ehditä kokemaan, mutta toisaalta: tähän saakka vastaukseni "isojen" lasten pyyntöihin on ollut "ihan pikku hetki, neulon ensin tämän kerroksen loppuun" - liekö siinä nyt niin suurta eroa siihen, että jatkossa vastaus usein on "ihan pikku hetki, vaihdan ensin vauvan vaipan". Neulomisharrastus selvästi kasvattaa paitsi neulojan, myös neulojan perheen kärsivällisyyttä :D

______

Ihan ei ole neulominenkaan jäänyt unholaan. Loppuviikon ja viikonlopun lämpötilat antoivat aihetta miettiä lämpimämpiä asusteita, ja kun Isoveli Colorin värit sopivat mainiosti keskimmäisen lapsen talvihaalariin, aloitin perusmyssyn teon.

5,0 mm:n puikoilla valmista syntyy nopeasti ja tarkoituksenani on tehdä myssyn lisäksi vielä lapaset samasta langasta. Ufoprojektini kannalta tämä merkitsee sitä, että vihreä pallo vilkahti seurantaan:

Ufotilanne 10.11.2008

"Punaisista" neuleista eli vanhoista ufoista viime aikoina on edistynyt lähinnä Kaaospeitto. Nyt menossa on tilkku numero 16. Hämmästyttävää mutta totta on sekin, että vähän jännitän, riittävätkö suunnilleen samaan värimaailmaan sopivat seiskaveikan paksuiset jämälankani loppupeittoon (20 tilkkuahan tuohon yhteensä tulee) vai tuleeko viimeisistä tilkuista todella kaoottisia. Hyvin on siis peitto syönyt jämälankavarastojani (yhdessä SPR-kampanjan kanssa).

______

Pientä "luovaa taukoa" voi siis olla blogin päivittymisen kanssa - tai sitten ei. Riippuu ihan kuinka vauva-arki tästä lähtee rullaamaan. Ainakin neulontaintoa riittää vielä :)

Raitahaalari

Vauvan raitahaalari
Malli: oma, neuloessa syntynyt (mittoja kuitenkin kirjasta Hetemäki - Hiljama: Tyylikäs taapero)
Lanka: Schachenmayr Nomotta Bambino Ull, n. 180 g
Puikot: 3,0 mm + 2,5 mm (jousteet ja nappilistan i-cordit)
Koko: n. 60 cm

Vauvan raitahaalari valmistui sopivasti juhlistamaan laskettua päivää. (Kuuleeko masukki? -Nyt voisi vaikka syntyä!) Siitä tuli oikeastaan aika kiva ja pääsin kokeilemaan paria uutta tekniikkaakin neuloessani.

Haalarin lahkeet ja hihat on neulottu tasona, joten lahkeissa jäi sisäsaumat ommeltaviksi, samoin hihoissa alasaumat. Haarassa yhdistin lahkeet ja neuloin vartalo-osaa kainaloihin saakka. Kainaloissa yhdistin vartalo-osan ja hihat samalle puikoille ja jatkoin kaarrokeosaa yhtenä kappaleena. Alunperin tarkoituksenani oli tehdä ihan tavallinen raglan-kaarroke, mutta koska en sen tarkemmin ollut silmukoita laskeskellut tai asiaa suunnitellut, totesin jossain vaiheessa, että hihasilmukoita on hämmentävän paljon verrattuna vartalo-osan silmukoihin. Niinpä muutin suunnitelmia lennosta ja käänsin kavennuskulmaa, jolloin vartalo-osan silmukoiden määrä pysyi vakiona ja kulutin kavennuksilla pois vain hihojen silmukoita. Kun silmukat hihaosistakin olivat loppu, yhdistin etu- ja takaolkapään loput silmukat kolmen puikot päättelyllä toisiinsa. Tuloksena on tuollainen saumaton, yhtenä kappaleena neulottu "istutettu hiha".

Elizabeth Zimmermanninsa ja Barbara Walkerinsa lukeneet tietävät, että näin voisi tehdä myös suunnitellusti. Himpun verran ylpeä itsestäni olen kuitenkin sen takia, että vaikka toki olin aikaisemmin teoriatasolla lukenut EZ:n ja BW:n kirjoja, niin tämän käytännön toteutuksen tein referenssiteoksia vilkuilematta, aivan oman neuleosaamiseni voimin! Hyvä minä! :D

Toinen itselleni uusi tekniikka - johon siihenkin olen Elizabeth Zimmermannin tuotannossa törmännyt ensimmäistä kertaa - oli nappilistojen teko i-cordina. Reunaan kiinnitetty i-cord huolitteli reunat kivasti, ja kun toisessa reunassa jätin aina joka kolmannen valkoisen raidan kohdalla i-cordin reunasta irti, syntyivät napinlävet näppärästi samalla kertaa (alla olevassa kuvassa näkyy napinläpi keskimmäisen valkoisen raidan kohdalla).

Napit ovat ihan simppelit, omista varastoista löytyneet muovinapit. Jonkin aikaa harkitsin kivoja hiirinappeja, mutta koska ne olivat kantanapit, niin totesin, että kantoliinaillessa masujemme ollessa vastakkain nappien kannat todennäköisesti painaisivat vauvaa ikävästi. Siispä päädyin näihin littaniin, aavistuksen tylsiin versioihin.

Aluksi haalari voi olla vähän iso, mutta mikäpä ei vastasyntyneen päällä olisi. Hihojen ja lahkeiden resorien avulla haalari toivottavasti kuitenkin pysyy päällä. Ja talven kylmin aika tällä pitäisi koon puolesta pärjätä. Valkoista lankaa jäi jäljelle vain pikkuriikkinen nöttönen, mutta ruskeista voisi syntyä vielä vaikka siksak-myssy ja kaulaliina.

______

Ja hei, haalarin valmistuminenhan tarkoittaa myös sitä, että lähestyn huimaa vauhtia puoliväliä ufokampanjassani:

Ufotilanne 4.11.2008

Pikkuisen jo syyhyttäisi aloittaa jotain uutta, mutta vielä olen pitänyt itseni kiireisenä vanhojen töiden kanssa... Ja lankaa olen kyllä kuolannut, mutta ostolakko on pitänyt.

003 ja lupa aloittaa uutta

Kiitos kommenteistanne edelliseen kirjoitukseeni! Idea on tosiaankin hyödynnettävissä (tarkat säännöthän jokainen voi muokata itselleen sopiviksi), olisi itse asiassa ihan kivakin jos joku ilmoittautuisi "ufonvartijaksi" kanssani. Erityisesti tuo omiin sääntöihini kirjaamani langanostorajoitus, kunnes viimeinenkin punainen pallo on seurantamittaristani kadonnut, voi jossain vaiheessa tuntua työläältä kohdalta ja vertaistuki voi tulla tarpeeseen...

Ufontaltutusprojektini kuitenkin tuottaa jo nyt kivasti tulosta - villapöpien lisäksi myös lasten sormikkaat voi pyyhkiä keskeneräisten töiden listalta pois:

Sinikirjavat perussormikkaat pojalle
Koko: 5 v.
Lanka: Novita 7 veljestä, n. 40 g
Puikot: 4,0 mm


Punaiset perussormikkaat tytölle
Koko: 3 v.
Lanka: Novita Wool, n. 30 g
Puikot: 3,5 mm

Pojan sormikkaat onnistuivat hyvin - ovat napakat ja istuvat käteen mainiosti. 7 V tuntui jopa miellyttävältä neuloa, itse langan olen saanut jämälankalahjoituksena ystävältäni. Pieni nöttönen sitä vieläkin jäi, ehkäpä se päätyy Vaaka-peittoon? Tytön sormikkaat sen sijaan... No joo. Etusormet ovat liiat pitkät (neulojan oma moka). Lanka on löperöä (olisi pitänyt neuloa pienemmillä puikoilla - mallitilkussa tosin nuo 3,5 mm puikot olivat kyllä ihan hyvät) ja vastaan tuli toistuvasti nukkaisia kohtia. Kastellessa neule venähti uskomattomasti, ja vaikka kuinka yritin asetella sormikkaita muotoonsa kuivumaan niin käsineet jäivät vähän väljiksi. Kyllä nämä silti sen verran lämmittävät, että menevät pihakäyttöön, mutta suuriin koristeluihin en nyt viitsi uhrata aikaa ja vaivaa, kun uudet sormikkaat napakammasta langasta ovat jo suunnitteilla.

Yhteensä siis kolme ufoa on valmistunut, joten sääntöjeni mukaan olen ansainnut itselleni oikeuden halutessani aloittaa jotain uutta :D

Ufotilanne 29.10.2008

Vielä en uusiin haasteisiin ole kuitenkaan tarttunut, vaan tyydyn hetken aikaa ihailemaan näitä postitse saapuneita lankoja (jotka siis oli tilattu jo ennen projektini alkua):

Muutama kerä sukkalankaa Baijerista
Trekking 6-fach 1*150 g
Schoppel Wolle 2*100 g

Nämä langat tulivat enempi tai vähempi muun tilauksen (josta joskus myöhemmin) oheen: paksumpaa sukkalankaa olen kaivannut ja kuusisäikeinen Trekking onkin ihanan värikylläistä, paljon kauniimpaa kuin putiikin kuvassa (melkein harmittaa, etten tilannut kuin vain tätä yhtä väriä), Schoppel Wolleissa taas on kiva kisun kuva vyötteessä. Kyllä, olen joskus kuullut vakuuttavampiakin perusteluita langan ostamiselle - pahat kielet väittävätkin, että minulle voi myydä mitä vain jos etiketissä on kissa tai norsu. En myönnä enkä kiellä ;-)

Lankoja Pohjanmaalta
Drops Fabel 20*50 g
Gjestal Janne 4*50 g
Viking Frøya 1*50 g

Tapiolta taas innostuin lankaa tilaamaan vielä viime viikolla voimassa olleen Fabel-tarjouksen takia (näistä siis tulossa jossain vaiheessa se villatakki). Fabelia taitaa jäädä kyllä ylikin, koska luultavasti en tee ohjeen mukaista huppua vaan jonkin sortin kauluksen. Saanpa sitten ylijäämäkeristä yhteensopivat asusteet neulottua myös! Jannet ovat sukkia ja lapasia/sormikkaita varten, ja Frøya kaveriksi kotona olevalle yksinäiselle kerälle (pojan pitkävartisiin sukkiin).

Molemmista kaupoista tilasin nyt ensimmäistä kertaa (Tapiolla kylläkin olen kerran paikan päällä käynyt), ja kaikki sujui vallan mainiosti. Mikä mukavinta, kumpaankin paikkaan saattoi maksaa ennakkolaskulla, joten sekään ikävä velvollisuus ei enää Visa-laskussa kummittele!

Pelisääntöjä ja puurtamista

Sitähän sanotaan, että itsensä myöntäminen on itsensä voittamista. Keskeneräisten neuletöiden määrän ja luonteen selvittyä on helpompi ottaa härkää sarvista kiinni ja ryhtyä toimenpiteisiin, jotta pääsisin taas turvalliselle "kolmen keskeneräisen vyöhykkeelle".

Periaatteeksi ajattelin seuraavaa:

- kaikki yhdeksän edellisessä postauksessa esiteltyä neuletta nimetään "punaisiksi neuleiksi" (siis myös ne ikiufot, jotka eivät olleet mukana kuvassa)

- aina, kun olen saanut kolme (3) "punaista neuletta" valmiiksi, saan halutessani aloittaa yhden (1) uuden neuleen, "vihreän neuleen"

- kun "vihreä neule" valmistuu, voin halutessani aloittaa jälleen yhden (1) uuden "vihreän neuleen"

- uusia lankoja saan ostaa vasta, kun kaikki yhdeksän (9) "punaista neuletta" on valmiina

Tilannetta seuraan seuraavan mittarin mukaan, tässä alkutilanne kuvattuna:

Ufotilanne 25.10.2008

Mittarissa siis yksi punainen/vihreä pallo = yksi kesken oleva punainen/vihreä neule. Vihreitä töitä ei vielä ole, mutta niille on varattu kolme vihreärajaista palloa.

Pienellä präntätty osuus: pidätän itselläni kuitenkin oikeuden muuttaa sääntöjä tarpeen tullen ;-)

Näin ennemmin tai myöhemmin minulla pitäisi olla max. kolme työtä kesken. Jo pienellä panostuksella (kolmen neuleen loppuunsaattamisella) pääsen uuden neuleen makuun, mutta toisaalta, jos haluan aloittaa useampiakin uusia neuleita, niin on syytä saada enemmänkin vanhoja valmiiksi (tai vaihtoehtoisesti tehdä uusia nopealla sykkeellä alusta loppuun). Langanoston rajoittaminen on vähintäänkin perusteltua, vaikkakaan ei luultavasti kovinkaan vaikeaa. Ensinnäkin lankaa minulla on jo nyt melkoisesti, ja lisäksi postissa odottaa Tapion lähettämä paketti (sisältää mm. villatakillisen verran tarjous-Fabelia), ja jossain Saksan ja Suomen välillä liikehtii paketti Mariannelta (sisältönä kylläkin lähinnä tarvikkeita ja vain vähän lankaa). Mutta eiköhän lankahammastakin sen verran ala särkeä pidempi pidättäytyminen, että tämä on sopiva porkkana tehdä kaikki nykyiset ufot valmiiksi. Muuten kiusaus tehdä vain "nopeat voitot" alta pois ja tyytyä tilanteeseen, jossa olisi kolme "punaista neuletta" ja kaksi "vihreää neuletta" kesken voisi käydä liian houkuttelevaksi...

Mitäs tykkäätte pelisäännöistä? (Jos niistä ylipäänsä sai selvää - omassa mielessäni olen ajatellut asian mukamas hyvinkin selväksi, mutta onko se sitä kirjoitettuna...?)

______

Jotain on kuitenkin jo tapahtunutkin, ensimmäinen askel ufokannan taltuttamiseksi on otettu: villapöpät valmistuivat!

Nousee päivä, laskee päivä-vaippahousut
(langan väri muistuttaa minua auringonnousuista ja -laskuista...)
Malli: Villapöpät (Meri Markus)
Koko: 0
Lanka: Pirtin kehräämön liukuvärjätty hahtuva n. 35 g, neulottu kahdella säikeellä
Puikot: 5,0 mm

Pöpistä voi todeta, että ohje oli selkeä ja mukava kaltaiselleni viimeistelytöitä karttavalle neulojalle. Ei saumoja ommeltaviksi, vain muutama langanpää pääteltäväksi ja valmista tuli! Varmasti teen näitä lisääkin (kunhan olen lunastanut itselleni oikeuden aloittaa uusi neule ;-) ), jos malli vain vaikuttaa sopivan vauvalle.

Yksi punainen pallo mittarissani on saatu siis valkaistua, hurraa!

Ufotilanne 27.10.2008

Nyt sitten seuraavan keskeneräisen kimppuun, uuttakaan kun en vielä voi aloittaa...

Miten tässä taas näin kävi?

Koko kesän yli taisin elää "kolmen keskeneräisen säännön" mukaan - olen nimittäin huomannut, että jos minulla on yli kolme keskeneräistä neuletta yhtä aikaa tekeillä, uhkaa osa niistä ufoutua (ufo=unfinished object, keskeneräinen työ) pysyvästi. Mutta miten tässä taas kävi näin - kuvassa on selkeästi seitsemän keskeneräistä työtä, siis yli kaksinkertainen määrä hyväksi toteamaani määrään verrattuna?

Ylärivi vasemmalta oikealle:

- Villapöpät Pirtin kehräämön hahtuvasta, puikot 5,0 mm. Ei olisi kummoinenkaan homma tehdä näitä loppuun, haarakiilat on neulottu, seuraavaksi pitäisi yhdistää haarat kolmen puikon päättelyllä ja neuloa lyhyet lahkeet. Tulisi varmaan tunnissa valmista?

- Perussormikkaat esikoiselle Novitan siniraitaisesta 7 veljeksestä, puikot 4,0 mm. Ensimmäinen sormikas peukaloa lukuunottamatta valmis (langatkin päätelty), toinen on hyytynyt joustimen jälkeen.

Oikeassa reunassa:

- Vauvan raitahaalari Schachenmayr Nomottan Bambino Ullista, puikot 3,0 mm + 2,5 mm. Melkein valmis, hihojen alasaumat ja kainalosaumat tulisi ommella, lisäksi tehdä nappilistat ja kiinnittää napit. Mutta kun ei ole huvittanut. Sentään olin fiksu ja päättelin ruskeista raidoista jääneet langanpäät työn edetessä, eli ei ole suurta päättelyurakkaa tiedossa.

Alarivi vasemmalta oikealle:

- Knotty-palmikkosormikkaat SandnesGarnin Lanettista, puikot 2,5 mm. Palmikkokuvio oli kiva tehdä, ja peukalokiilakin on valmis. Nyt olisi siis vain sileää perussormikasta jäljellä, ja sitten tietysti toinen mokoma.

- Perussormikkaat pikkukakkoselle Novitan Woolista, puikot 3,5 mm. Ensimmäisestä puuttuu peukalo, toisesta keskisormen päättely, etusormi ja peukalo. Kovin iso työ ei tässäkään olisi.

- Sukat miehelle OnLinen Supersockesta, puikot 2,5 mm. Aloitin nämä eilen iltasella, koska minulla ei muka ollut mitään sopivan simppeliä TV-neulottavaa (!!). On kyllä ihan "tilaustyö", rakkaisiin maihinnousukenkiin sopivia ohuita sukkia kun ei miehellä ole.

Kaiken alla:

- Kesällä aloitettu Kaaospeitto, puikot 3,5 mm. Edennyt hitaasti, nyt on menossa kolmastoista tilkku (ja vuorossa yläreunassa näkyvä viininpunainen Gjestalin Janne) kun vähimmäisvaatimus on kaksikymmentä tilkkua. Tätä teen siis erilaisista seiskaveikan paksuisista langanjämistä Vaaka ry:n peittokeräykseen. (Ja jostain tuntemattomasta syystä tämä ei eilen illalla kelvannut riittävän simppeliksi TV-neulottavaksi...?)


Näiden seitsemän lisäksi on vielä pari ikiufoa kaapin perukoilla:

- Miehen mustat lapaset 7 veljeksestä (aloitettu keväällä 2004) - peukut puuttuu, muuten valmiit!

- Tytön pitsineuletakki Marks & Kattensin Karusellista (aloitettu elokuussa 2007). Edellisen kuvan jälkeen on vähän edistystä tapahtunut, vartalo-osa on valmis ja hihatkin aloitettu. En vain ole jaksanut jatkaa, kun vaatisi neulekaavion lukemista. (Sopii muuten toivoa, että masuvauva todella on tyttö kuten ultralääkäri veikkasi, koska tuo kohta kolmivuotias alkaa olla kasvanut tästä ohi - jos tulokas osoittautuukin pojaksi, taidan lahjoa siskon nuorempaa, pian puolitoistavuotiasta tytärtä. Edellyttäen, että saan tämän ajoissa valmiiksi ;-) )

Taitaisi siis olla viimeistelyviikkojen aika ennen kuin aloitan jälleen jotain uutta! Ideoita ja lankojakin kun olisi suorastaan jonossa...