Kesä! Loma!

Tänään on kesälomani ensimmäinen päivä - edessä viisi viikkoa ihanaa joutilaisuutta. Siinä missä vanhempani - kiireiset eläkeläiset - aikatauluttavat kesänsä hyvinkin tarkkaan, nautimme me aikatauluttomuudesta. Pieniä reissujakin varmasti teemme, mutta liiaksi emme halua menojamme etukäteen suunnitella. Kotonakin kun on ihan kiva olla, kun siellä kerrankin ehtii tehdä muutakin kuin nukkua ja hoitaa arjen pyöritystä.

Ainakin tänään sää suosi lomalaisia, takapihallamme näytti tältä:

Lapset leikkivät sopuisasti keskenään, joten saatoin itse keskittyä Kaaospeittoon. Paloja on nyt koossa viisi. Peiton neulominen on ollut mukavaa - aina, kun yksittäisen ruudun neulominen on alkanut kyllästyttää, kerrokset ovat lyhentyneet jo niin paljon, että ruutu on tullut hujauksessa valmiiksi. Lankaa peitto syö yllättävänkin paljon. Yksi ruutu painaa n. 35 g, joten esim. 4*5 peitto painaisi 700 g. Villapuseron verran siis. Alunperin tavoitteenani oli tehdä 5*7 ruudun peitto, mutta saa nähdä, riittävätkö sopivan paksuiset jämälangat niin suureen peittoon...

Kaaokseen valmistautumista

Jämälankoja on kertynyt nurkkiin aivan riittävästi, varsinkin villasekoitteita. Osasta olen tikutellut sukkia, pipoja ja lapasia SPR:n keräykseen, mutta jotain muutakin tekisi mieli niistä tehdä. Jämä-Ullan Kaaospeitto innosti minut aloittamaan Vaaka-peiton neulomisen. Siihen saan varmasti jämävarastoni seiskaveikat ja muut saman paksuiset langat upotettua. Aikaisemmin olen neulonut tilkkupeittoja varten vain yksittäisiä tilkkuja, nyt tavoitteena on siis kokonainen peitto. Aikarajaa en itselleni kuitenkaan aseta :)

Kävin tätä projektia varten ostamassa itselleni yhden ylimääräisen 3,5 mm:n pyöröpuikon. Käytän tuota kokoa sen verran paljon, että en halunnut varata yhtään jo omistamaani pyöröä tähän mahdollisesti pitkäksikin venyvään hankkeeseen. En jaksanut lähteä keskustaan Addien hakuun, vaan päätin tyytyä kävelymatkan etäisyydellä sijaitsevan marketin tarjontaan. Katsokaa ja ihmetelkää:

Kyllä, se on Prymin pyöröpuikko, jossa on notkea, sininen kaapeli! Hyllyssä oli sekä näitä että vanhemman erän edustajia (niitä, joissa on jäykkä, kirkas kaapeli), enkä ainakaan minä ollut aikaisemmin tällaisiin törmännyt. Paketista otin suoraan käyttöön, mitään kaapelin suoristuksia kuumassa vedessä ei tarvinnut tehdä. Taikasilmukkakin onnistuisi tällä kaapelilla (toki vähän pidempi pyörö kuin 60 cm:n pituinen olisi silloin parempi)! Jos Prym tämän linjan ottaa, ei minulla ole enää mitään syytä karttaa heidän puikkojaan. Tuo pieni mutka puikko-osuuden päässä on sekin niin loiva, ettei se minua häiritse. Tämä neuloja on vallan ilahtunut!

Herätys!

Blogi joutui tauolle kun alkuraskauden väsymys uuvutti (kyllä,yksi kolmesta on siis tulossa omaan perheeseen, loppusyksystä tosin vasta). Mutta nyt on taas herätty ja on aika päivittää blogia hieman uusin kujein. Toistaiseksi tyydyn kirjoittamaan suomeksi, ja laajennan blogin sisällön koskemaan neulonnan lisäksi käsitöitä laajemminkin - näin kesäaikaan minuun iskee yleensä ompeluinnostus, joten ainakin ompelua on luvassa neulonnan lisäksi!

Kuvattomien kirjoitusten tylsyyden tuntien tässä iloksenne kuva Stentorpin lampaista. Vietimme keväällä aurinkoisen viikonlopun Stentorpin vuokramökissä ja nämä kaverit valloittivat niin lapset kuin aikuisetkin. Lankaakin oli myynnissä - pehmoista, melkoisen käsittelemätöntä lankaa useissa eri luonnonväreissä. Toki sitä mukaankin tarttui, mutta siitä joskus myöhemmin...

Toivotan hyvää juhannusta kaikille blogini lukijoille!

Puikoissa jälleen / Back to knitting

Virkkaamiseen tottumattomat sormeni ovat kipeytyneet kukkotehtailusta, joten on aika vaihtaa koukku puikkoihin. Sukuun on tulossa (jos siis kaikki hyvin menee) ainakin kolme pienokaista vielä tämän vuoden aikana. Ensimmäisenä syntyväksi odotellaan miehen serkun tytärtä, jolle aloittelin villatakkia tänään.

My fingers got sore after crocheting several cocks, so it's time to change the hook to the needles again. At least three babies are being expected into our family during this year. The first one to be born is likely to be a baby girl to my husband's cousin, and I started to knit a cardigan for her today.

Malliksi valitsin Elizabeth Zimmermannin legendaarisen Baby Surprise Jacketin. Pidän EZ:n neuleajattelusta kovasti ja olen jo pidempään odottanut tilaisuutta tämän neuleen toteuttamiseen. Malli nimittäin vaikuttaa tarpeeksi yksinkertaiselta, jotta se edistyy nopeasti, mutta riittävän mielenkiintoiselta, ettei into lopahda. Ehdottoman sopiva neule pääsiäisen pyhiksi!

I chose the legendary Baby Surprise Jacket by Elizabeth Zimmermann as the pattern for the cardigan. I like the knitting philosophy of EZ a lot, and I've long been waiting for an opportunity to try out this pattern. I think it's the perfect choice for Easter holiday knitting - simple and interesting at the same time!

Pääsiäistä odotellessa / Waiting for Easter

Kukot / Cocks
Ohje / Pattern: Novita 2/2003
Lanka / Yarn: Sandnes Mandarin Petit
Koukku / Hook: 3,0 mm

Kristiinan pääsiäiskukot valloittivat minut täysin, joten tartuin pitkästä aikaa virkkuukoukkuun. Vaikka omia taitojani vähän epäilinkin, niin näistä tuli kivoja. Sisään mahtuu kananmuna (kuvausta varten täytin kukot paperimassamunilla), joten kukot voi kattaa vaikka aamiaispöytään.

Yhden kukon tekemiseen menee vain pari tuntia aikaa, joten näitä valmistunee vielä useampiakin ennen pääsiäistä. Mukavia viemisiä, ja matkaavat pidemmällekin helposti postin mukana!

Yksi asia minua kyllä mietityttää - kuinka kukot pääsiäisen kunniaksi rupeavat munimaan... ehkä se on näitä pääsiäisen mysteereitä?


The Easter cocks Kristiina made were so cool that I bit on the bullet and grasped for the crochet hook. Crocheting is something I do only occassionally but I think these cocks turned out ok. An egg fits into them, so the cocks can be warming the breakfast eggs.

It takes around two hours to crochet one cock, so I guess I will be making quite a few before Easter. They make lovely presents, too.

One thing is really puzzling me - how come the cocks lay eggs at Easter? I thought it's the hens job!

Kaksi valmista / Two UFOs less

Pipo / Cap
Koko / size: 1-2 v. / 1-2 years old
Lanka / Yarn: Marks&Kattens Karusell kaksinkertaisena / held doubled, n. 50 g / approx. 50 grams
Puikot / Needles: 5,0 mm

Huivi / Scarf
Pituus / Length: n. 175 cm / approx. 175 cm
Lanka / Yarn: OnLine Linie 205 Longano, n. 120 g / approx. 120 grams
Puikot / Needles: 7,0 mm

Lankahamstereiden jälkimainingeissa suunnittelin käyväni keskeneräisten töiden pinon kimppuun. Tänä viikonloppuna ryhdyin sanoista tekoihin. Lauantaina valmiiksi tuli noin puoliväliin aikanaan hyydähtänyt ribbipipo lapselle. Lankana on Marks & Kattensin Karusell, jota jäi jostain projektista pari 25 gramman kerää yli. Tähän pipoon kuluikin koko määrä, päättelyiden jälkeen käsissäni oli alle puoli metriä lankaa.

Tänään lasten kylpyvahtina ollessani neuloin puuttuvat kolmisenkymmentä senttiä omaan huiviini. Lanka on Onlinen Longanoa (10 % villaa, 15 % alpakkaa, 8 % silkkiä, 20 % polyakryylia ja 47 % polyamidia), ja kuten kuvista näkyy, se on varsin pörröistä luonteeltaan. Ei siis ollenkaan tyypillistä lankaa neulottavakseni! Helposta 2 0, 2 n-mallineuleesta huolimatta työtä piti neuloessa pitää jonkin verran silmällä, koska muuten puikolle saattoi päätyä pelkät pörröt ja varsinainen lanka jäi neulomatta.

After the Lankahamsterit competition I made some plans to finish the UFOs found in my closet. Two of them are now ready. The rib cap (in size 1-2 years old) was knit using Marks&Kattens Karusell, a 4-ply merino yarn. For the scarf I used Online Longano, a fuzzy blend consisting of 10 % wool, 15 % alpaca, 8 % silk, 20 % polyacryl and 47 % polyamid.

Urakkani saattaa keskeneräiset neuleet valmiiksi ei muuten näytä lainkaan ylivoimaiselta. Viimeisteltäviä töitä ei enää ole mahdotonta määrää, ja monet vaativat vain tunnin-parin työn. Yhden pyörönä kainaloihin saakka ehtineen neulepuseron tosin siirsin keskeneräisten pinosta purettavien kasaan. Totesin, että en pidä väristä riittävästi. Paksu, huopuva lanka päätyneekin huovutetuiksi istuinalustoiksi. Pysyypä peffa lämpöisenä retkillä ja pulkassa!

My target of getting rid of the UFO pile seems reachable. There are not that many projects in the pile, and many of them require only a couple of hours of work. Well, I did move one pullover from the UFO pile to the to be frogged pile as I decided that I don't like the color enough. I guess the thick wool will end up as felted seat covers.

Työmatkaneuloja / Commuting

Työmatkani kestää toista tuntia suuntaansa. Tästä ajasta osa kuluu kävelyihin pysäkeille ja pysäkeillä odotteluun, mutta yli puolet istun metrossa/junassa/bussissa. Yleensä mukanani on joku sopiva neule - sellainen, jota voi tehdä pienissä erissä ja jonka voi milloin vain sujauttaa kassiin (koska yhtenäistä neulonta-aikaa on pisimmilläänkin vain vartin verran) ja joka ei vaadi ankaraa ohjeen seuraamista (koska ohjeen esillä pitäminen olisi hankalaa). Suosikeiksini ovat nousseet erityisesti sukat ja pipot.

I commute from Helsinki to Espoo every working day. In practise this means that I sit on bus/underground/train over an hour daily. Usually I spend the time knitting something simple and portable - socks and caps are my favorite for this purpose.

Kuluneella viikolla tikuttelin tätä sukkaa:

Last week's portable project was this sock:

Mallin löysin Neulomon keskusteluista. Se on ilmeisesti kotoisin Pohjanmaalta, ja tarina kertoo, että körttiseuroissa saarnamiehen jaloissa oli ollut tällä mallilla neulotut sukat. Sukkamalli oli kiinnostanut emäntää saarnaa enemmän, ja seurojen aikana hän oli painanut mallineuleen mieleensä. Siitä lähtien malli on kiertänyt emännältä toiselle. Alkuperäisten körttisukkien värit lienevät harmaa ja sininen, mieheni valitsi omiin sukkiinsa mustan ja punaisen.

I found the pattern in Neulomo. Allegedly it comes from Ostrobothnia where there had been a revival meeting. The preacher had worn this kind of socks, and the socks had interested the housewife more than the Word. During the meeting she had made a mental note of the pattern and since then the pattern has spread from one housewife to another. The original colors were presumably gray and blue, my husband chose black and red for his socks.

Mallineule on varsin yksinkertainen. Yhdellä kerroksella käytetään aina vain yhtä väriä, pystyraidat muodostuvat nostetuista silmukoista. Sopivan yksinkertaista työmatkaneulojallekin! Parin sukka saanee ensi viikon aikana.

The pattern is very easy. On one round you use only one color, the vertical stripes are created by slipped stitches. Simple enough for a commuter!

En muuten edes uskalla arvata, kuinka turhautunut olisin pitkään työmatkaani, ellen voisi ajatella sitä mahdollisuutena neuloa. Kertyyhän edestakaisesta matkasta toista tuntia neulonta-aikaa joka työpäivä...

I can't even imagine how frustrated I would be if I couldn't knit during my daily travels to work and back home. As a knitter I see this just as an opportunity to knit...